Suomen rahapelijärjestelmä muuttuu heinäkuussa 2027, kun vedonlyönti ja nettikasinopelit avautuvat toimiluvanvaraiselle kilpailulle. Veikkauksen monopoli säilyy yhä fyysisissä peleissä ja muissa laissa määritellyissä pelimuodoissa.
Uudistus lisää rahapelien tarjontaa, mutta tuo samalla mukanaan vahvan tunnistautumisen, tiukemman valvonnan ja rahapeliyhtiöille suuremman vastuun haittojen ehkäisystä.
Uuden lain myötä käyttöön tulee myös THL:n ylläpitämä pelihaittarekisteri, johon kootaan tietoja pelaamisesta ja rajoituksista. Rekisteriin tallennetaan myös peliestoja, pelitapahtumia, kulutustietoja ja rahapeliyhtiöiden pelaajiin kohdistamia huolenpitotoimia.
Tavoitteena on tukea rahapelihaittojen tutkimusta, ehkäisyä, arviointia sekä hoito- ja tukipalvelujen kehittämistä. Pelihaittarekisteri ei ole julkinen luettelo ongelmapelaajista eikä se itsessään estä ketään pelaamasta.
Uusi rahapelilaki käynnistää lisenssimallin ja muuttaa rahapelien valvontaa
Suomen rahapelijärjestelmää uudistetaan, koska suuri osa netissä pelaamisesta tapahtuu nykyisin Veikkauksen monopolijärjestelmän ulkopuolella.
Lisenssimallilla pyritään siihen, että nykyistä suurempi osa nettipelaamisesta tapahtuisi Suomessa valvotuilla sivustoilla. Samalla uuden rahapelilain on tarkoitus vähentää väärinkäytöksiä ja rahapelaamisesta syntyviä haittoja.
Kilpailulle avautuvat netissä pelattavat kasinopelit, kolikkopelit, bingo sekä vedonlyönnin erilaiset muodot. Rahapeliyhtiö tarvitsee näiden pelien tarjoamiseen suomalaisen toimiluvan ja sen on noudatettava yhteisiä valvonta- ja turvallisuusvaatimuksia.
Konkreettisia muutoksia ovat:
- Nettikasinot ja vedonlyönti avautuvat kilpailulle.
- Veikkauksen monopoli rajautuu jatkossa tiettyihin pelimuotoihin.
- Kaikki lisenssipelaaminen edellyttää tunnistautumista.
- Pelaajille tulee yhteisiä rajoitus- ja estotyökaluja.
- Valvonta keskitetään Lupa- ja valvontavirastolle (LVV).
Veikkauksen asema muuttuu, koska sen monopoli ei enää kata kilpailulle avautuvia netin rahapelejä. Yhtiö voi kuitenkin jatkaa yksinoikeudella esimerkiksi lottopelejä, arpoja, fyysisiä peliautomaatteja ja fyysisiä kasinopelejä.
Rahapeliyhtiöiden toimintaa valvoo 1.7.2027 alkaen Lupa- ja valvontavirasto, joka myös myöntää toimiluvat.
Poliisihallitus vastaa lupa- ja valvontatehtävistä siirtymäkaudella kesäkuun 2027 loppuun saakka. Valvonta kohdistuu esimerkiksi markkinointiin, tunnistautumiseen, pelijärjestelmiin, vastuullisuustoimiin, rahansiirtoihin ja pelaajien oikeusturvaan.
Suomalaispelaajalle uudistus näkyy laajempana nettikasinoiden ja vedonlyönnin tarjontana sekä tietenkin pakollisena vahvana tunnistautumisena.
Suomessa lisensoiduilla sivustoilla pelaajan on voitava seurata tapahtumiaan, rajojaan ja pelikäyttäytymistään vähintään vuoden ajalta. Samalla pelaamiseen liittyvät estot, rahansiirtorajat ja yhtiöiden huolenpitovelvollisuus muuttuvat yhtenäisemmiksi Suomessa.
Suomalaisetkasinot.fi on perehtynyt uuteen rahapelilakiin huolellisesti. Voit lukea siitä tarkemmin täältä: Rahapelilaki uudistuu Suomessa
Pelihaittarekisteri kokoaa tiedot pelaamisesta, rajoista ja huolenpitotoimista
Pelihaittarekisteri on uusi valtakunnallinen tietovarasto, johon kootaan tietoja Suomen luvallisesta rahapelitoiminnasta.
Sen tarkoituksena on tukea rahapelihaittojen tutkimista, ehkäisyä ja hoidon kehittämistä. Rekisteri ei ole rangaistusjärjestelmä eikä julkinen luettelo ongelmapelaajista.
Rekisterinpitäjänä toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eli THL. THL käyttää tietoja rahapelihaittojen seurantaan, tutkimukseen ja arviointiin. Samalla tietoja hyödynnetään ehkäisevän työn ja hoitopalvelujen kehittämisessä.
Pelihaittarekisteriä koskevat säännökset sisältyvät rahapelilakiin. Uusi rahapelilaki määrittelee tarkasti rekisterin sisällön, THL:n tiedonsaantioikeudet ja perusteet tietojen käsittelylle. Säännökset kattavat myös tietojen luovuttamisen ja henkilötietojen salauksen.
Rekisterin vahvuus perustuu eri rahapeliyhtiöiltä saatavan tiedon yhdistämiseen. Näin haittoja voidaan tarkastella aiempaa laajemmasta näkökulmasta. Vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, miten tietoja myöhemmin analysoidaan ja hyödynnetään.
Mitä tietoja pelihaittarekisteriin kerätään?
Pelihaittarekisterin tietosisältö tulee olemaan laaja, koska haittoja tarkastellaan pelaamisen, kulutuksen ja valvonnan näkökulmista.
THL voi saada tietoja toimiluvanhaltijoilta ja valvontaviranomaiselta. Tietojen on oltava tarpeellisia THL:n lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
THL:llä on lain mukainen tiedonsaantioikeus seuraaviin tietoihin:
- Pelaajien tunnistetiedot: rekisteröidyn pelaajan yksilöimiseksi tarvittavat tiedot.
- Rahansiirto- ja tappiorajat: pelaajan asettamat päivä-, kuukausi- tai muut rajat.
- Peliestot: tiedot pelaajan asettamista tai voimassa olevista estoista.
- Pelitapahtumat: panokset, valinnat, voitot, tappiot ja pelien tulokset.
- Pelitilitapahtumat: talletukset, kotiutukset ja muut pelitilin kirjaukset.
- Pelikulutus: tiedot kulutuksesta tuotteen, alueen, kanavan tai myyntipaikan mukaan.
- Markkinointi: tiedot rahapelien mainonnasta ja muusta myynninedistämisestä.
- Pelipaikkojen tiedot: kävijämäärät, sijainnit ja rahapeliautomaattien sijoittuminen.
- Alaikäisvalvonta: tiedot valvonnan toteutuksesta ja havaituista puutteista.
- Huolenpitotoimet: rahapeliyhtiöiden pelaajiin kohdistamat yhteydenotot ja muut toimet.
Rekisteriin ei kerätä vain paljon pelaavien tai peliongelmista kärsivien henkilöiden tietoja.
Dataa voidaan saada kaikilta Suomen järjestelmässä toimivilta luvanhaltijoilta. Tämä mahdollistaa haittojen tarkastelun koko markkinan tasolla.
Kerättävä tieto voi auttaa tunnistamaan haitallisia pelimuotoja ja riskikäyttäytymisen yleisiä piirteitä. Samalla voidaan vertailla rajojen, peliestojen ja huolenpitotoimien vaikutuksia. Rekisteri ei kuitenkaan yksin ratkaise, millaisia toimenpiteitä pelaajaan kohdistetaan.
Miten pelihaittarekisteri vaikuttaa tavalliseen pelaajaan?
Pelihaittarekisteri ei tavallisesti näy pelaajalle erillisenä palveluna tai ilmoituksena.
Pelaaja tunnistautuu rahapeliyhtiön palvelussa ja käyttää henkilökohtaista pelitiliään. Yhtiö toimittaa tarvittavat tiedot THL:lle ja valvontaviranomaiselle (LVV) lain mukaisesti.
Rekisteri ei automaattisesti aiheuta yhteydenottoa, peliestoa tai uutta pelirajaa. Yhteydenotot perustuvat rahapeliyhtiön huolenpitovelvollisuuteen ja sen tekemään riskiarvioon.
Pelaamista rajoittava päätös ei saa perustua pelkästään automaattiseen tietojenkäsittelyyn.
Tavalliselle pelaajalle rekisteri ei näy erillisenä palveluna, mutta se voi vaikuttaa siihen, miten pelihaittoja jatkossa seurataan ja ehkäistään.
Rekisterin avulla voidaan myöhemmin arvioida, toimivatko esimerkiksi asetetut rajat ja peliestot käytännössä vai tarvitsevatko pelaajat vahvempia tukikeinoja. Se ei kuitenkaan ole julkinen lista eikä todiste yksittäisen henkilön rahapeliongelmasta.
Kuka saa käyttää rekisterin tietoja ja miten yksityisyys suojataan?
THL vastaa rekisterin ylläpidosta ja henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä.
Tietoja saa käsitellä vain, kun se on välttämätöntä laissa määriteltyjen tehtävien suorittamiseksi. Käyttötarkoituksia ovat haittojen seuranta, tutkimus, arviointi sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen.
THL voi luovuttaa tarpeellisia tietoja sosiaali- ja terveysministeriölle laissa säädetyin ehdoin. Henkilötiedot on samalla pseudonymisoitava, eli korvattava koodilla tai salanimellä, ennen analysointia, jos se ei vaaranna lakisääteisiä tehtäviä.
Pseudonymisointi vähentää suoran tunnistamisen riskiä, mutta ei tee tiedoista täysin anonyymejä.
- Rekisterinpitäjä: THL vastaa tietojen käsittelystä ja suojauksesta.
- Käsittelyperuste: tietojen käytön on oltava välttämätöntä lakisääteiselle tehtävälle.
- Viranomaiskäyttö: tietoja voidaan luovuttaa ministeriölle vain säädettyihin tarkoituksiin.
- Tutkimuskäyttö: aineistoa voidaan käyttää rahapelihaittojen seurantaan ja tutkimiseen.
- Pseudonymisointi: suorat tunnisteet korvataan ennen analysointia mahdollisuuksien mukaan.
- Yksityisyyden suoja: tietoja ei julkaista avoimena pelaajaluettelona.
Pelihaittarekisteri ja peliestorekisteri ovat eri järjestelmiä
Pelihaittarekisteri ja peliestorekisteri palvelevat eri tarkoituksia, vaikka molemmat liittyvät rahapelihaittojen ehkäisyyn.
Pelihaittarekisteri kokoaa tietoa tutkimusta ja seurantaa varten, eikä se ole lista pelaamisen estäneistä henkilöistä. Rekisterissä oleva tieto ei myöskään tarkoita, että henkilöllä olisi todettu rahapeliongelma.
Pelaamisen estäminen perustuu rahapelilain 29 §:ään ja pelaajan omaan ilmoitukseen valvontaviranomaiselle.
Ilmoituksella pelaaja voi estää kaiken rekisteröitymistä edellyttävän pelaamisen Suomen lisenssijärjestelmässä. Lisäksi pelaaja voi asettaa yksittäisen yhtiön palvelussa peli- tai pelimuotokohtaisia estoja.
| Järjestelmä | Vastuutaho | Mitä se sisältää? | Mikä sen tarkoitus on? |
|---|---|---|---|
| Pelihaittarekisteri | THL | Pelitapahtumia, rajoja, estoja, kulutustietoja ja huolenpitoimia | Rahapelihaittojen tutkiminen, seuranta ja ehkäisyn kehittäminen |
| Keskitetty peliesto | Valvontaviranomainen | Pelaajan oma ilmoitus kaiken rekisteröitymistä vaativan pelaamisen estämisestä | Pelaamisen lopettaminen kaikilla Suomen järjestelmään kuuluvilla toimijoilla |
| Yhtiökohtainen peliesto | Rahapeliyhtiö | Yhtiön pelejä tai tiettyjä pelimuotoja koskeva esto | Pelaamisen rajoittaminen yksittäisen toimijan palvelussa |
| Henkilökohtainen pelitili | Rahapeliyhtiö | Varat, pelitilitapahtumat, rajat ja pelaamisen seurantatiedot | Pelaamisen hallinta ja toimiluvanhaltijan valvontavelvollisuuksien toteuttaminen |
Järjestelmien ero näkyy siinä, että pelihaittarekisteri tuottaa tietoa, kun peliesto rajoittaa pelaamista. Henkilökohtainen pelitili puolestaan kokoaa pelaajan varat, tapahtumat, rajat ja seurantatiedot yhteen palveluun.
Voit lukea tarkemmin pelaamisen hallinnasta seuraavista artikkeleistamme:
Rahapelihaittojen ehkäisy perustuu jatkossa laajempaan tietoon ja varhaiseen puuttumiseen
Pelihaittarekisterin kautta THL saa aiempaa tarkemman kuvan siitä, kuinka paljon Suomessa pelataan, millaisia rajoja pelaajat käyttävät ja miten yhtiöt reagoivat riskipelaamiseen.
Tietojen avulla voidaan seurata, missä pelihaittoja syntyy, millaiset pelaamisen muodot korostuvat ja millaiset tukipalvelut vastaavat ongelmiin parhaiten. Kun tiedot kootaan eri yhtiöiltä, pelihaittoja voidaan tarkastella koko markkinan tasolla eikä vain yhden toimijan näkökulmasta.
Aineistosta voidaan nähdä esimerkiksi, liittyvätkö tietyt pelimuodot, tiheät talletukset tai useat peliestot tavallista suurempiin haittariskeihin. Samalla voidaan arvioida rahansiirtorajojen, tappiorajojen ja peliestojen toimivuutta eri pelaajaryhmissä.
Huolenpitotoimien perusteella voidaan arvioida, vähentävätkö yhtiöiden yhteydenotot, varoitukset tai muut toimet riskipelaamista.
Rahapelihaittojen ehkäisyn keskeiset keinot:
- Anonyymit sähköiset pelihaittapalvelut tarjoavat tukea ilman henkilöllisyyden ilmoittamista.
- Alueellisen ehkäisytyön kehittäminen vahvistaa paikallisia toimintamalleja.
- Tieteellinen tutkimus tuottaa tietoa haittojen syistä ja kehityksestä.
- Pelaajien käyttämien rajojen seuranta auttaa arvioimaan niiden toimivuutta.
- Peliestojen arviointi kertoo, miten hyvin estot vähentävät pelaamista.
- Huolenpitotoimien tutkiminen auttaa vertailemaan rahapeliyhtiöiden käytäntöjä.
- Hoito- ja tukipalvelujen kehittäminen parantaa avun saatavuutta.
Varhainen puuttuminen tapahtuu ensisijaisesti rahapeliyhtiön jatkuvan seurannan ja huolenpitovelvollisuuden kautta.
Yhtiön on arvioitava haittariskiä ja reagoitava, kun pelaamisessa havaitaan huolestuttavia muutoksia. Pelihaittarekisteristä saatava tieto kertoo myöhemmin, mitkä toimintamallit oikeasti vähentävät haittoja ja mitkä ovat lähinnä muodollisuuksia.
Rahapelilaki mahdollistaa valtionavustukset sähköisille anonyymeille palveluille, alueellisen ehkäisytyön kehittämiselle ja tieteelliselle tutkimukselle. Näiden palvelujen avulla tukea voidaan tarjota ennen vakavaa velkaantumista tai muiden haittojen kasvamista.
Kun haittoja tunnetaan paremmin, myös apua voidaan suunnata sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Suomalaisille suunnattuja matalan kynnyksen palveluita:
Peliturvallisuuden merkitys kasvaa uusien rahapeliyhtiöiden tullessa markkinoille
Lisenssimallin tavoitteena on ohjata pelaamista Suomen viranomaisten valvomiin palveluihin.
Toimiluvan hakijan, omistajien ja johdon on täytettävä luotettavuuden sekä sopivuuden vaatimukset. Vakavat rikokset, maksukyvyttömyys tai toistuvat lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönnit voivat estää toimiluvan saamisen.
Kaikki rahapelaaminen edellyttää jatkossa tunnistautumista, mikä mahdollistaa ikärajan valvonnan ja pelaamisen liittämisen henkilökohtaiseen pelitiliin. Lisäksi pelaajan on asetettava yhtiökohtaiset vuorokausi- ja kuukausirajat pelitilille siirrettävälle rahalle.
Tappiorajoista voidaan säätää myöhemmin, mutta laki ei määrää yhtä keskitettyä tappiorajaa kaikille yhtiöille.
Peliturvallisuuden tärkeimmät osa-alueet:
- Yhtiöiden luotettavuus: toimilupa myönnetään vain vaatimukset täyttäville hakijoille.
- Pelaajan tunnistaminen: henkilöllisyys ja täysi-ikäisyys tarkistetaan ennen pelaamista.
- Rahansiirto- ja tappiorajat: rahansiirtorajat ovat yhtiökohtaisia, ja tappiorajoista voidaan säätää erikseen.
- Valtakunnalliset peliestot: pelaaja voi estää pelaamisen kaikissa Suomen järjestelmän palveluissa.
- Haitallisen pelaamisen tunnistaminen: yhtiöiden on seurattava pelikäyttäytymistä ja arvioitava haittariskiä.
- Markkinoinnin valvonta: mainonnan on oltava maltillista eikä sitä saa kohdistaa haavoittuville ryhmille.
- Varojen ja tietojen suojaaminen: pelaajien varat pidetään erillään yhtiön omista varoista.
- Viranomaisvalvonta: viranomaiset saavat pelitapahtumia, rajoja, estoja ja markkinointia koskevia tietoja.
Rahapeliyhtiöiden huolenpitovelvollisuus edellyttää jatkuvaa pelikäyttäytymisen seurantaa ja havaittuihin haittariskeihin reagoimista.
Yhtiöiden on määriteltävä menettelytavat tilanteisiin, joissa pelaaminen vaikuttaa haitalliselta tai hallitsemattomalta. Pelaamista rajoittava päätös ei kuitenkaan saa perustua pelkästään automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn.
Pelijärjestelmien, arvontalaitteiden ja arvontamenetelmien on oltava luotettavia, ja tulosten satunnaisuus on tarkastettava.
Rahapeliyhtiöiden on myös toimitettava peli- ja pelitilitapahtumia valvontaviranomaiselle teknistä valvontaa varten. Näillä vaatimuksilla pyritään ehkäisemään väärinkäytöksiä ja varmistamaan pelien reilu toiminta.
Kilpailun kasvu voi kuitenkin lisätä rahapelien mainontaa, näkyvyyttä ja saavutettavuutta Suomessa. Sisäministeriö arvioi markkinoinnin lisääntyvän voimakkaasti, vaikka laissa asetetaan sille tiukat rajat.
Lopulta uudistuksen toimivuus riippuu siitä, kuinka tehokkaasti valvonta toimii ja kuinka nopeasti mahdollisiin rikkomuksiin puututaan.
Mitä uusi rahapelilaki ja pelihaittarekisteri merkitsevät suomalaisille?
Suomalaiselle pelaajalle uudistus näkyy uusina lisensoituina palveluina, pakollisena tunnistautumisena ja henkilökohtaisina pelitileinä.
Lisenssimarkkina avautuu 1.7.2027, jolloin Lupa- ja valvontavirasto alkaa valvoa toimiluvan saaneita yhtiöitä. Siihen asti Suomessa on vallassa Veikkauksen monopoli.
Pelihaittarekisteri kokoaa luvallisesta rahapelitoiminnasta aiempaa kattavampaa tietoa THL:n seurantaa, tutkimusta ja arviointia varten.
Rekisterin avulla voidaan tarkastella rajoja, peliestoja, kulutusta ja yhtiöiden huolenpitotoimia koko markkinan tasolla. Se ei ole julkinen ongelmapelaajien luettelo eikä automaattinen peruste yksittäisen pelaajan rajoittamiselle.
Pelaaja saa käyttöönsä valtakunnallisen pelieston sekä yhtiökohtaisia keinoja rajoittaa rahansiirtoja ja tiettyjen pelien pelaamista.
Yhtiöiden on seurattava pelikäyttäytymistä ja puututtava havaittuihin haittariskeihin huolenpitovelvollisuutensa mukaisesti. Rajojen ja estojen toimivuutta voidaan myöhemmin arvioida valtakunnallisella pelidatalla.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että uusi järjestelmä ei silti tee rahapelaamisesta riskitöntä tai siirrä kaikkea vastuuta viranomaisille ja yhtiöille.
Pelaajan on edelleen seurattava rahankäyttöään, pelipäiviään ja pelaamisen vaikutuksia omaan arkeensa. Uudistuksen onnistuminen riippuu valvonnasta, yhtiöiden toiminnasta ja rekisteritiedon hyödyntämisestä haittojen ehkäisyssä.
Pelihaittarekisterin avaintekijät pähkinänkuoressa
- Pelaamisesta syntyy aiempaa kattavampaa tietoa.
- Peliestoja ja pelirajoja voidaan arvioida valtakunnallisesti.
- Lisenssin saaneita yhtiöitä valvotaan Suomessa.
- Tietoja voidaan käyttää rahapelihaittojen tutkimiseen.
- Rekisteri ei poista pelaajan vastuuta omien rajojen asettamisesta.
- Uudistuksen onnistuminen riippuu valvonnan ja haittojen ehkäisyn toimivuudesta.
Lähteet
Rahapelilaki 10/2026 – Erityisesti pykälät: 29 §, 98-101 §
Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen 146/2026 – Erityisesti 2 §
Rahapelien järjestäminen avataan osittain kilpailulle – Sisäministeriö
Kysymyksiä ja vastauksia rahapelijärjestelmän uudistamisesta – Sisäministeriö
Uusi rahapelilaki lyhyesti – Mikä muuttuu – Peluuri
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – THL