Ennustemarkkinoiden suosio on kasvanut Suomessa ja kansainvälisesti.
London Business Schoolin ja Yalen yliopiston tutkijoiden uusi tutkimus haastaa perinteisen käsityksen ennustemarkkinoiden joukkoälystä.
Yale esitteli tutkimuksen kesäkuussa artikkelissa Wisdom of the Few? Prediction Markets Are Driven by a Small Number of Skilled Traders, ja sen otsikko tiivistää tutkimuksen keskeisen havainnon.
Tulosten mukaan ennustemarkkinoiden tarkkuus ei synny tasaisesti suuresta osallistujajoukosta, vaan pieni osa käyttäjistä vaikuttaa hintoihin selvästi muita enemmän.
Vain noin kolme prosenttia tutkituista tileistä osoitti merkittävää taitoa kaupankäynnissä. Nämä toimijat auttoivat siirtämään hintoja lähemmäs tapahtumien lopullisia tuloksia.
Ennustemarkkinoiden tarkkuutta on selitetty joukkoälyllä
Ennustemarkkinat ovat markkinapaikkoja, joissa käydään kauppaa tulevien tapahtumien lopputuloksiin sidotuilla sopimuksilla. Sopimuksen hinta kertoo, kuinka todennäköisenä markkinat pitävät tiettyä lopputulosta.
Jos sopimuksella käydään kauppaa esimerkiksi 70 sentin hinnalla, markkina arvioi tapahtuman toteutumisen todennäköisyydeksi noin 70 prosenttia.
Hinta muuttuu jatkuvasti sitä mukaa kuin osallistujat ostavat ja myyvät sopimuksia uuden tiedon ja omien arvioidensa perusteella.
Ennustemarkkinoiden tarkkuutta on selitetty niin sanotulla wisdom of the crowd -ajatuksella eli joukkoälyllä. Sen mukaan suuri määrä osallistujia tuo markkinoille pieniä tiedonpalasia, arvioita ja näkemyksiä, jotka yhdistyvät hinnoissa yhteiseksi ennusteeksi.
Yksittäiset virhearviot voivat näin tasoittua, kun riittävän moni osallistuja toimii toisistaan riippumatta. Joukkoäly onkin ollut luonteva selitys sille, miksi markkinat voivat ennakoida tapahtumia tarkasti.
London Business Schoolin ja Yalen tutkijat testasivat, selittääkö joukkoäly todella ennustemarkkinoiden tarkkuutta.
He vertasivat sitä finanssimarkkinoilta tuttuun vaihtoehtoon, jossa pieni joukko muita paremmin perillä olevia ja taitavampia toimijoita vaikuttaa hintoihin muita enemmän.
Tutkimuksen tulokset tukevat jälkimmäistä selitystä: suurin osa osallistujista ei juuri paranna ennusteiden tarkkuutta, vaan hintojen muodostumiseen vaikuttaa erityisesti pieni joukko taitavia kauppiaita.
Tutkimuksessa käytiin läpi lähes 100 000 tapahtumaa
Tutustuimme tutkimukseen, jotta voisimme paremmin ymmärtää ennustemarkkinoita sekä niiden toimintaa.
Etsimme käsiimme tutkimuksen, joka on vielä niin sanottu working paper eli tutkimuksen työpaperiversio. Se ei siis ole vielä lopullinen vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu.
Tutkimuksen tekijöitä ovat Roberto Gómez-Cram, Yunhan Guo ja Howard Kung London Business Schoolista sekä Theis Ingerslev Jensen Yalen yliopistosta. Kungilla on lisäksi yhteys Centre for Economic Policy Researchiin eli CEPR:ään.
Tutkimus on julkaistu nimellä Prediction Market Accuracy: Crowd Wisdom or Informed Minority? SSRN-palvelussa.
Tutkimus julkaistiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2026. Paperia on sen jälkeen päivitetty, ja viimeisin versio on päivätty 25. kesäkuuta 2026.
Tutkimuksessa käytetty aineisto perustuu kahden vuoden kaupankäyntiin Polymarketin ennustemarkkinoilla.
Aineisto kattaa muun muassa:
- 1,72 miljoonaa käyttäjätiliä
- 98 906 tapahtumaa
- 210 322 erillistä ennustemarkkinaa
Näillä markkinoilla käytiin tutkimusjakson aikana kauppaa yhteensä noin 13,76 miljardin dollarin arvosta.
Laaja aineisto antoi tutkijoille mahdollisuuden tarkastella sekä markkinoiden kokonaisuutta että yksittäisten käyttäjätilien toimintaa.
Tutkijat vertailivat osallistujien kaupankäyntituloksia. He selvittivät, ketkä menestyivät jatkuvasti paremmin kuin sattuman perusteella voisi odottaa. Näin tutkimuksessa pystyttiin selvittämään, syntyykö ennustemarkkinoiden tarkkuus laajan osallistujajoukon yhteisestä tiedosta vai pienen taitavan vähemmistön toiminnasta.
Tutkijat erottivat taidon hyvästä tuurista
Tutkijat eivät luokitelleet kauppiaita taitaviksi pelkästään sen perusteella, olivatko nämä tehneet voittoa ennustemarkkinoilla.
Voitollinen tulos voi syntyä myös sattumalta, joten yksittäinen onnistuminen ei vielä kerro todellisesta osaamisesta. Siksi tutkimuksessa pyrittiin erottamaan toisistaan hyvä tuuri ja johdonmukainen taito.
Tutkijat käyttivät kauppiaiden todellisia kauppoja lähtökohtana ja loivat niiden pohjalta 10 000 simuloitua vaihtoehtoa.
Simulaatioissa osto- ja myyntipäätökset syntyivät sattumanvaraisesti, jolloin nähtiin, millaisia tuloksia pelkkä tuuri olisi voinut tuottaa.
Todellista kaupankäyntitulosta verrattiin simulaatioissa saatuihin tuloksiin. Näin tutkijat pystyivät arvioimaan, selittyikö voitto sattumalla vai viittasiko tulos todelliseen taitoon.
Jos kauppiaan tulos ei eronnut riittävästi satunnaisista tuloksista, sitä ei pidetty merkkinä erityisestä taidosta.
Taitavaksi luokitellun käyttäjän piti menestyä niin hyvin, ettei tulosta voitu tutkimuksen menetelmällä uskottavasti selittää sattumalla.
Tutkijoiden käyttämä skilled trader -luokitus ei siis tarkoita automaattisesti jokaista voitollista tiliä, vaan käyttäjää, jonka tulokset olivat selvästi parempia kuin pelkällä tuurilla voisi odottaa.
Vain noin 3 % tileistä osoitti todellista taitoa
Tutkijat luokittelivat vain noin kolme prosenttia tileistä taitaviksi kaupankävijöiksi, koska niiden tulokset poikkesivat selvästi sattuman tuottamista vaihtoehdoista. Näiden käyttäjien menestystä ei siis voitu tutkimuksen menetelmällä selittää pelkällä hyvällä tuurilla.
Noin kaksinkertainen määrä tilejä sijoittui puolestaan epätaitavien kaupankävijöiden ryhmään.
Heidän tuloksensa jäivät selvästi heikommiksi, kun taas suurimman osan käyttäjistä tulokset eivät eronneet merkittävästi sattumasta kumpaankaan suuntaan.
Valtaosa osallistujista ei siten näyttänyt saavuttavan kaupankäynnissä pysyvää etua, joka näkyisi johdonmukaisesti parempina tuloksina.
Ero korostuu, kun tarkastellaan voittojen jakautumista. Taitavat kauppiaat ja pieni market maker -ryhmä muodostivat yhdessä alle 3,5 prosenttia kaikista tutkituista tileistä. Market makerit ovat toimijoita, jotka tarjoavat markkinoille osto- ja myyntitarjouksia.
Siitä huolimatta nämä toimijat keräsivät yli 30 prosenttia kaikista voitoista. Näin suuri osuus kertoo siitä, kuinka voimakkaasti pieni joukko voi vaikuttaa markkinoiden toimintaan ja hintojen muodostumiseen.
Tutkimuksen perusteella ennustemarkkinoiden niin sanottu joukkoäly näyttääkin enemmän taitavan vähemmistön kuin koko osallistujajoukon viisaudelta.
Suuri käyttäjämäärä voi edelleen olla tärkeä markkinoiden toiminnalle, mutta tulokset viittaavat siihen, että ennusteiden kannalta merkittävä osa osaamisesta keskittyy harvoille toimijoille.
Tämä haastaa ajatuksen siitä, että markkinoiden tarkkuus syntyisi tasaisesti miljoonien osallistujien itsenäisten arvioiden yhdistymisestä. Löydös osoittaa samalla, että suuri osallistujamäärä ja markkinoiden kannalta taitavimmat kaupankävijät ovat kaksi eri asiaa.
| Tutkimuksen havainto | Tulos |
|---|---|
| Taitaviksi luokiteltujen tilien osuus | noin 3 % |
| Epätaitaviksi luokiteltujen tilien osuus | noin kaksinkertainen määrä taitaviin verrattuna |
| Muiden tilien osuus | selvä enemmistö |
| Taitavien kauppiaiden ja market makerien yhteinen osuus tileistä | alle 3,5 % |
| Taitavien kauppiaiden ja market makerien osuus kaikista voitoista | yli 30 % |
Taitavat kauppiaat reagoivat uutisiin muita nopeammin
Taitavien kaupankävijöiden menestys ei tutkimuksessa näkynyt vain suurempina voittoina, vaan myös siinä, miten he reagoivat uuteen tietoon.
He toimivat nopeasti silloin, kun markkinoille tuli uutisia, jotka muuttivat tapahtuman todennäköisyyttä. He kävivät muita useammin kaupassa, mikä osoittautui myöhemmin oikeaksi.
Tutkijat tarkastelivat esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin korkopäätöksistä vastaavan FOMC:n kokouksia ja yritysten tulosjulkistuksia.
Taitaviksi luokitellut käyttäjät reagoivat näihin julkisiin tietoihin muita nopeammin ja auttoivat siirtämään markkinahintoja kohti tapahtuman lopullista ratkaisua. Tämä viittaa siihen, että heidän kaupankäyntinsä auttoi uutta tietoa näkymään nopeasti markkinahinnoissa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että taitavat kaupankävijät hyödynsivät tilanteita, joissa markkinahinta vaikutti olevan väärällä tasolla, ja osasivat muita paremmin välttää yleisiä virhearvioita.
He eivät siis ainoastaan seuranneet markkinoiden liikkeitä, vaan käyttivät hyväkseen tilanteita, joissa hinnat näyttivät poikkeavan saatavilla olevan tiedon perusteella perustellusta tasosta.
Näin heidän toimintansa auttoi korjaamaan virheellisiä hintoja ja parantamaan markkinoiden ennusteiden tarkkuutta.
Havainto on tärkeä, koska se yhdistää kaksi tutkimuksen keskeistä asiaa: voitollisuuden ja vaikutuksen markkinahintoihin.
Taitavat käyttäjät eivät vain ansainneet enemmän, vaan heidän toimintansa näytti myös vievän ennusteita oikeaan suuntaan.
Tämä tukee tutkijoiden näkemystä siitä, että ennustemarkkinoiden tarkkuus syntyy osittain pienen taitavan vähemmistön toiminnasta eikä kaikkien osallistujien vaikutus ole yhtä suuri.
Suuri enemmistö lisää kaupankäyntiä, ei ennusteiden tarkkuutta
Tutkimuksen mukaan ennustemarkkinoiden suuri enemmistö ei välttämättä paranna ennusteiden tarkkuutta, mutta sillä on silti tärkeä tehtävä markkinoiden toiminnassa.
Enemmistön merkitys näkyy tutkimuksen perusteella erityisesti kolmella tavalla:
- Se lisää kaupankäyntiä ja helpottaa ostajien ja myyjien kohtaamista
- se tarjoaa taitaville kauppiaille muita osapuolia kaupankäyntiin
- virhearviot voivat tarjota hyvin perillä oleville kauppiaille mahdollisuuksia tehdä voittoa
Yhden osallistujan voitto syntyy käytännössä toisen osallistujan tappiosta, joten osallistujilla on taloudellinen kannustin tunnistaa tilanteita, joissa hinnat ovat väärässä suhteessa saatavilla olevaan tietoon.
Taitavat kauppiaat voivat hyötyä näistä virheistä samalla kun heidän toimintansa siirtää hintoja kohti tarkempaa arviota.
Tämä asetelma selittää myös, miksi osallistujien suuri määrä voi olla hyödyllinen, vaikka heidän arvionsa eivät keskimäärin parantaisi ennustetta. Aktiivinen kaupankäynti antaa taitaville kauppiaille mahdollisuuksia hyötyä paremmista arvioistaan.
Tässä ennustemarkkinat eroavat olennaisesti tavallisesta yleisökyselystä.
Kyselyssä jokaisen vastaus lasketaan osaksi yhteistä tulosta, mutta ennustemarkkinoilla eri osallistujien vaikutus voi olla hyvin erilainen.
Joukko ei siis välttämättä itse tuota ennusteen tarkkuutta, vaan se voi tehdä tarkkuuden tuottamisesta taloudellisesti kannattavaa pienelle taitavalle vähemmistölle.
Sisäpiiritieto ei selittänyt ennustemarkkinoiden tarkkuutta
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, voisiko ennustemarkkinoiden tarkkuus perustua sisäpiiritietoon.
Tämä oli joukkoälyn ohella toinen keskeinen selitys, jota tutkijat halusivat arvioida. Ajatus on yksinkertainen: jos osa käyttäjistä tietää tapahtumista enemmän kuin muut ennen julkista tiedotusta, heidän kauppansa voivat siirtää hintoja oikeaan suuntaan.
Tutkijat löysivät aineistosta merkkejä sisäpiirikaupasta, mutta mahdollisten sisäpiirikauppojen vaikutus jäi kokonaisuutena vähäiseksi.
Havainnot olivat satunnaisia eivätkä selittäneet järjestelmällisesti sitä, miten ennustemarkkinoiden hinnat muodostuvat tai miksi ne pystyvät ennakoimaan tapahtumia tarkasti.
Sisäpiiritieto ei siis tutkimuksen mukaan selittänyt merkittävää osaa ennustemarkkinoiden tarkkuudesta.
Tutkijoiden mukaan tällaisia tapauksia esiintyi, mutta ne eivät muodostaneet riittävän laajaa tai johdonmukaista ilmiötä selittämään koko markkinan toimintaa.
Tutkimus ei näin korvaa joukkoälyselitystä sisäpiiritiedolla, vaan tarjoaa kolmannen vaihtoehdon.
Ennustemarkkinoiden tarkkuus voi perustua ennen kaikkea pieneen joukkoon pysyvästi taitavia kauppiaita, jotka käsittelevät julkista tietoa muita tehokkaammin.
Heidän etunsa syntyy siis useammin tiedon tulkinnasta, nopeasta reagoinnista ja hinnoitteluvirheiden tunnistamisesta kuin salaisesta tiedosta.
Tulokset eivät tarkoita, että ennustemarkkinat olisivat epätarkkoja
Tutkimuksen tuloksia ei pidä tulkita niin, että ennustemarkkinat olisivat epätarkkoja tai hyödyttömiä.
Päinvastoin tutkijat korostavat, että ennustemarkkinat pystyvät usein tuottamaan hyvin tarkkoja arvioita tulevien tapahtumien todennäköisyyksistä. Tutkimuksen varsinainen kysymys koskee sitä, mistä tämä tarkkuus syntyy ja ketkä markkinoiden osallistujista sitä käytännössä tuottavat.
Ensimmäinen kysymys on siis, ovatko ennustemarkkinat tarkkoja.
Tutkimuksen perusteella vastaus on usein kyllä. Markkinahinnat voivat heijastaa uutta tietoa nopeasti ja liikkua kohti lopullista tapahtumatulosta jo ennen kuin kaikki epävarmuus poistuu. Tämä on yksi syy siihen, miksi ennustemarkkinoita seurataan esimerkiksi poliittisten, taloudellisten ja muiden tulevien tapahtumien arvioinnissa.
Toinen kysymys on, syntyykö tarkkuus suuren osallistujajoukon yhteisistä tiedoista ja arvioista.
Tähän tutkimus antaa huomattavasti kriittisemmän vastauksen. Tulosten mukaan suurin osa käyttäjistä ei juuri paranna ennusteiden laatua, vaan pieni joukko taitavia kauppiaita näyttää vaikuttavan hintojen tarkentumiseen muita enemmän.
Tutkimus ei siis kyseenalaista ennustemarkkinoiden toimintaa, vaan niiden tarkkuudelle annettua perinteistä selitystä.
Ennustemarkkina voi siis olla tarkka, vaikka kaikki osallistujat eivät parantaisi ennustetta yhtä paljon. Tutkijoiden havainto siirtää huomion osallistujamäärästä siihen, millaiset toimijat tunnistavat uutta tietoa, arvioivat sitä oikein ja uskaltavat käydä kauppaa sen perusteella.
Ennustemarkkinat tarvitsevat sekä taitavia että tavallisia osallistujia
Tutkimuksen laajempi merkitys liittyy siihen, millaisia osallistujia ennustemarkkinat tarvitsevat pysyäkseen tarkkoina.
Tutkijoiden mukaan pelkkä suuri käyttäjämäärä ei riitä, jos markkinoilta puuttuvat taitavat toimijat, jotka tulkitsevat tietoa tehokkaasti ja käyvät kauppaa sen perusteella.
Samalla taitavat kauppiaat tarvitsevat riittävästi muita osallistujia, joiden kanssa käydä kauppaa.
Tästä syntyy ennustemarkkinoiden kannalta kiinnostava ristiriita.
Pieni vähemmistö voi olla ratkaiseva hintojen tarkkuudelle. Suuri enemmistö voi silti olla tarpeen, jotta markkinoilla käydään riittävästi kauppaa. Ilman tavallisia osallistujia taitaville kauppiaille olisi vähemmän mahdollisuuksia hyödyntää virheellisiä hintoja, tehdä voitollisia kauppoja ja tuoda omaa tietoaan markkinoille.
Löydös kiinnostaa myös ennustemarkkinoiden mahdollisen käytön kannalta.
Niitä hyödynnetään jo esimerkiksi poliittisten tapahtumien, talouden, urheilun ja yritysten tulosjulkistusten arvioinnissa.
Jos ennustemarkkinoita käytetään päätöksenteon tukena, osallistujamäärän lisäksi merkitystä voi olla sillä, pysyvätkö taitavat toimijat aktiivisina. Tutkimuksen perusteella markkinoiden tarkkuus voi siis riippua taitavien ja tavallisten osallistujien välisestä tasapainosta.
Tutkimus muuttaa selitystä ennustemarkkinoiden tarkkuudelle
Ennustemarkkinoiden tarkkuutta on pitkään selitetty joukkoälyllä, jossa suuren osallistujajoukon tiedot ja arviot yhdistyvät yhteiseksi ennusteeksi.
London Business Schoolin ja Yalen tutkijoiden tulokset tarjoavat kuitenkin toisenlaisen selityksen. Niiden perusteella markkinoiden tarkkuus näyttää syntyvän ennen kaikkea pienen taitavan vähemmistön toiminnasta.
Tutkimus ei siis kyseenalaista ennustemarkkinoiden kykyä tuottaa tarkkoja arvioita. Se haastaa ajatuksen siitä, että tarkkuus syntyisi tasaisesti koko osallistujajoukon viisaudesta.
Suuri enemmistö voi olla tärkeä kaupankäynnin ja ostajien sekä myyjien kohtaamisen kannalta, mutta hintojen muodostumiseen näyttää vaikuttavan ratkaisevasti vain pieni joukko.
Ennustemarkkinoilla voi olla miljoonia osallistujia, mutta tarkimmat arviot eivät välttämättä synny koko joukon yhteisestä tiedosta. Tutkimuksen perusteella ratkaiseva vaikutus voi olla vain muutamalla prosentilla osallistujista.
Suomalaisetkasinot.fi jatkaa ennustemarkkinoiden kehityksen ja niitä koskevan tutkimuksen seuraamista.
